Näytetään tekstit, joissa on tunniste travel. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste travel. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. huhtikuuta 2017

SOUVENIRS: Pääsiäisen mini-loma Pohjolan Venetsiaan - eli Pietariin


Instagram-seuraajani ovatkin jo ehkä huomanneet ettei me vietetty ihan koko pääsiäistä kotona, vaan hyödynnettiin pitkä viikonloppu lähtemällä ihastelemaan itänaapurin ihmettä, eli Pietaria tietenkin! Lähdettiin siis hieman sellaisella extempore meiningillä St. Peterlinen viisumivapaalle Päivä Pietarissa - risteilylle.

Ms Princess Anastasia lähti Länsisatamasta kohti Pietaria

Aamu valkeni kauniissa auringonpaisteessa Pietarin satamassa.

Eremitaasi oli vaikuttava, kaunis ja valtava.
Nevsky Prospektin kulmilta

Iisakin kirkon torniin pääsi 150RUB/hlö sisäänpääsymaksulla ja kapuamalla yhteensä 200 rappusta niin kirkon sisällä kuin ulkona. Ilma oli hyytävän kylmä mutta kauniit maisemat avautuivat näköalatasantelta yli Neva joen. 

Olispa tässä ollut meidän kyyti! <3

Streets of St.Petersburg

Piparkakkutalo? Ei kun kaunis ja koristeellinen Verikirkko

Iisakin kirkko ja Nikolai I muistopatsas.

Pyhän Nikolaoksen merikatedraali

Monumentaalinen palatsi aukio!

Iisakin kirkkoa rakennettiin 40 vuotta. Ei ehkä ihme sillä graniitti pilarit tuotu paikalle Suomesta ja yksi pilari painaa 100 tonnia. Ottaen kuitenkin huomioon että silloin elettiin 1800-lukua...

Pietarin sää oli kaikkea maan ja taivaan väliltä auringon ja lumisateen väliltä!

Streets of St. Petersburg

Streets of St. Petersburg

Streets of St. Petersburg


We were here 16.04.2017!

Kontrastien kaupunki; yhtenä hetkenä paistaa toisena sataa lunta!

Streets of St. Petersburg

Venttipentit kintut päivän päätteeksi

Maatuska tietenkin matkamuistona! :D 

YLEISFIILIS 
Pietari oli meille molemmille aivan uusi tuttavuus ja sinne lähdettiinkin aika avoimin mielin mutta kaikki netistä luetut kauhutarinat takaraivossa. Jos olisimme hilluneet syrjäkaduilla umpikännissä lompakot ja passit takataskussa niin joo ehkä joku olisi saattanut kiinnittää huomiota ja olisi käynyt köpelösti - mutta niin olisi käynyt missä tahansa muissakin isoissa kaupungissa. Olen pelännyt enemmän esimerkiksi Prahan illassa joten Pietariin ei todellakaan pidä jättää tutustumatta sen takia että pelkäisi!

Lähdimme Pietariin siis lauantai-illalla Länsisatamasta lähtevällä Ms Princess Anastasialla. Laiva oli aika pieni mutta mielestäni yllättävän siisti ikäisekseen. Meidän B-luokan hytitkin sijaitsivat mukavasti kannella 6 eikä autokannen alapuolella kuten ehkä muissa laivoissa olisi ollut tämän hintaluokan hytit. Laivalla oli leppoisa meno ja öykkäröivät känniääliöt loistivat poissaolollaan. Allekirjoitan myös täysin erään lukemani kirjoituksen aiheesta että laivalla pystyi todellakin käydä aikamatkalla seurata keskiluokkaisten venäläisperheiden iloa kuin 80-luvun suomalaisperheitä ruotsinlaivalla konsanaan. Ja se ilo ja innostus tarttui :)

 Pietariin saavuttiin mukavasti sunnuntai-aamuna sopivasti aamupalan jälkeen. Kaikki passintarkastukset ja viranomaismuodollisuudet menivät todella sutjakasti ja pian laivasta ulos astumisen jälkeen päästiin nauttimaan kauniina valkenevaa aamua Pietarissa.

Pietari kaupunkina oli aika vaikuttava vaikka vain pienen osan siitä ehdittiikin vain nähdä. Toinen toistaan kauniimmat palatsit ja sipulikupoliset katedraalit lukuisten kanavien vieressä saivat minut huokailemaan ihastuksesta. En ihmettele ollenkaan että Pietaria kutsutaan Pohjolan Venetsiaksi.

Paluu takaisin satamaan oli naurettavan helppo. Viisumivapaan laivamatkan ehtoihin kuuluu kätevä shuttlebussikuljetus satamasta keskustaan ja takaisin. Me lähdimme satamasta aamulla suoraan retkelle, joten silloin emme shuttlebussia tarvinneet mutta takaisin satamaan mentäessä se tuli tarpeeseen. Shuttlebussien pysäkki sijaitsi kätevästi aivan Iisakin kirkon pääoven edessä ja vain näyttämällä turistilta ja lähestyessa busseja, kuskit ohjasivat oikeaan bussiin ja bussin täyttyessä lähdettiin ajamaan kohti satamaa. Satamassa muodollisuudet menivät taas jouhevasti ja nopeasti oltiin taas takaisin laivassa.


TEKEMISTÄ
Pietarin ehkä tunnetuimmat ja tärkeimmät nähtäävyydet sijaitsevat lähellä toisiaan ja kaupungin ottaa haltuun ihan hyvin myös kävellen mutta me mietimme taas etukäteen vaihtoehtoja miten saisimme kaikista eniten irti kaupungista näin lyhyessä ajassa ja päädyimme loppujen lopuksi ostamaan suoraan laivalta St.Peter linen - järjestämän kaupunkikierroksen. Kierroksella tutustuimme tärkeimpiin nähtävyyksiin, muun muassa Iisakin kirkkoon, Eremitaasiin, Pietari Paavalin linnoitukseen, Verikirkkoon ja ajelimme Pietarin pääkatua Nevsky Prospektia pitkin ja tietysti niin paljon muuta. Retki kesti noin kolme tuntia ja opas kertoi koko matkan Pietarin historiasta ja kaikista nähtävyyksistä. Osaan nähtävyyksistä bussi pysähtyi valokuvaustauolle.

Tuntuu että ihmisillä on nykyään paljon ennakkoluuloja ja pitävät ehkä turhan mummoturistimaisena järjestettyjä retkiä mutta itse olen tullut siihe tulokseen että kyllä ne mummot osaavat myös tehdä hyviä valintoja matkustellessa - koska onhan tuollainen kaupunkikierros oppaalla ihanan helppo tapa aloittaa kaupunkiin tutustuminen varsinkin silloin kun aikaa on vähän käytettävissä! Siinä pääsee ihan eri tavalla vautiin ja retken jälkeen on niin helppo jatkaa kaupunkiin tutustumista omatoimisesti.

Me jatkoimme retken jälkeen omatoimisesti tutustumista Nevsky Prospektiin ja sieltä kävelimme vielä tarkastamaan tarkemmin Palatsiaukioon ja Eremitaasiin. Lopuksi kävelime Iisakin kirkolle ja kapusimme ylös kirkontorniin katsomaan maisemia ennen satamaan paluuta.

Järjestetty kaupunkikierros mahdollisti sen että pystyimme ottamaan aika rennosti koko päivän ja kun kierros oli ohi pystyimme rennosti kuljeskella kaduilla, ihailla kaupunkia ja tutustua niihin paikkoihin missä ei kierroksen aikana käyty.


RUOKAILU
Tällä matkalla suoritimme lähes kaiken ruokailun laivalla. Otimme matkalle aamiaisbuffetit sekä yhden buffetillallisen. Aamiasbuffet ei meitä sykähdyttänyt ja eikä ollut kovin häävi. Aamiaiselta löytyi kyllä perusvalikoima, mutta aika suppea. Illallisbuffet taas oli yllättävän hyvä vaikkei valikoima tässäkään ollut kovin suuri. Tarjottavat ruuat olivat erilaisia mihin yleensä laivoilla törmännyt.

Laivoilla ruokailun lisäksi kävimme yhdessä Tripadvisorissa hyvät arvostelut saanneessa Bushe-kahvilassa, jossa meille tarjoiltiin oikein maittavat latet ja kalkkunaleivät. Palvelukin oli oikein erinomaista.


VINKKEJÄ
- vaihtoehto niille jotka ovat jo nähdeet Tallinnan ja Tukholman:
Pietarin viisumivapaa risteyily on hyvää vaihtelua ainiaiselle Tallinnalle tai Tukholmalle, kannattaa ehdottomasti harkita. Pietari tuntui todella eksoottiselle.

- älä pelkää, kohteessa pärjää hyvin englannilla
Saamamme asiakaspalvelu oli koko matkan ajan oikein hyvää ja englannilla pärjäsi oikein hyvin missä tahansa. Olen tosin joskus lukenut venäjän alkeita ja osaan auttavasti lukea kyrillisiä kirjaimia mikä tietysti auttoi hieman kahvilassa ja lukemaan kylttejä. Hyvästä palvelusta yleensä kiitin venäjäksi, mikä miellytti monta asiakaspalvelijaa!

- hyvä pukeutuminen:
Sää Pietarissa oli arvaamatonta, joten kerrospukeutuminen ja hyvät jalkineet pelastavat päivän! Vaikka kevät jo onkin niin talvitakki oli vielä tässä vaiheessa ehdoton valinta. Jalkaan tietysti kengät joilla jaksaa kipitellä koko päivän.

- ota rahaa automaatista:
Oltiin luettu että raha-automaatteja löytyy pitkin kaupunkia ja turvallisimmat löytyvät pankkien sisätiloista tai kauppakeskuksista. Me googlailtiin lähin pankki ja sisältä löytyi huone jossa monta automaattia. Automaatista otto oli suotuisaa ja veloitus oli ihan olematon. Huom! Meidän automaatit olivat venäjäksi mutta kun laitoit kortin sisään sait valita kielen ja sieltä löytyi jopa vaihtoehtona suomi.

- osallistu retkelle:
Siinä säästää varsinkin aikaa. Näkee paljon yhdellä kerralla ja opas osaa yleensä kertoa myös mielenkiintoisia tarinoita ja historiasta, joka olisi vaatinut muuten syvempää tutkimista itseltä.


torstai 6. huhtikuuta 2017

INSTAGRAM TRAVEL THURSDAY: Lähiseudun helmet

Se olisi taas IG Travel Thursdayn aika. Tässä kuussa ei ole mitään teemaa joten ajattelin kirjoitella lähiseutumatkailusta. Totta, tämä olisi kyllä heinäkuun teemana tänä vuonna mutta en vaan malta olla julkaisematta tätä sillä tämä postaus on roikkunut jo syksystä asti luonnoksissa mutta jostain syystä aina jäänyt julkaisematta. Näin Suomi100-juhlavuotena voidaan aiheesta kirjoitella tietysti moneenkin kertaan! 

Aiemmin julkaisemani postaukset kotimaan matkailusta ja lähiseuturetkeilystä löydät blogista kotimaanmatkailu ja oman elämän indiana jones - tunnisteiden alta. *klik klik

Aina ei ole mahdollisuutta lähteä seikkailemaan ympäri maailmaa tutkimaan pyramiidejä, haukkomaan henkeä Norjan vuonoille, laskea alas puuterilumella Alpeilla tai polttaa varpaansa Saharan hiekassa. Mitään näistä juuri luettelemistä asioista en ole siis tehnyt mutta sen aikaa kun näistä haaveilee voi tutustua kotiseutunsa lähiympäristöön. Siinä missä muun maailman nähtävyydet ovat huikaisevia, niin kyllä meiltä Suomesta löytyy vähintäänkin yhtä hienoja nähtävyyksiä kun oikein tarkasti katsoo! Tästä kielii myös Suomen saama tunnustus mm. Lonely Planetilta ja Financial Timesilta


Monesti sitä vaan tuntuu että sitä jää sokeaksi ympäristölleen.


Suomi on täynnä kauniita nähtävyyksiä, luonnonihmeitä, muinaismuistoja kauniista Lapin tuntureista ja saaristosta puhumattakaan. Mutta kuten jo aikaisemmin sanoin aina ei vaan ole aikaa eikä varaa lähteä edes kiertämään kotimaata, mutta silloin kannattaakin suunnata katse hieman lähemmäs - ihan lähiseuduille. Minun tapauksessa se tarkoittaa Etelä-Suomea ja kyllähän täältäkin löytyy monen moista nähtävää ja tekemistä kun hieman paneutuu asiaan. Eikä välttämättä maksa mitään, varsinkin jos ei edes liiku autolla vaan esim. pyörällä tai kävellen.

Koska itse olen todella innostunut lähiseutumatkailusta niin listasin muutaman oman suosikkikohteeni täältä eteläisestä Suomesta:


Repoveden riippusillalla ja venereissulla Suomenlahdella.

- Repoveden kansallispuisto:
Repovesi onkin monelle tuttu mutta en halunnut missään nimessä sitä jättä pois tältä listalta! Sieltä kun löytyy rengastettuja reittejä kaiken tasoisille kulkijoille ja mitä kauneimmat maisemat. Huomasin että uusimpana reittinä Repovedelle on tullu Korpin kierros, joka kulkee Ohlavanlammen ympäri. Itse kiinnostaisi kovasti lähteä päiväretkelle kiertämään tämä uusin reitti!

- Veneily Suomenlahdella:
Jos suinkin itse tai sukulaiset tai kaverit omistavat veneen kannattaa sillä lähteä koluamaan rannikkoa. Mereltä löytyy yllättävän paljon retkikohteita, rantoja, saaria ja muinaisjäännöksiä. Tiesittekö muuten että Loviisan edustalla sijaitsee Suomenlinnan pikkusiskoksikin kutsuttu Svartholman merilinnoitus? Svartholmassa toimii kesäisin ravintola-kuppila sekä museo ja sinne pääsee omalla veneellä tai reittilaivalla muutaman kerran päivässä Loviisasta. Päiväretki Svartholmaan sopii koko perheelle, sillä sinne on ainakin ennen järjestetty ns. Merirosvo-risteilyjä, jossa lapsille järjestetään aarteen etsimistä saarella.

Syksyinen sunnuntaipatikka Valkmusan kansallispuistossa.

- Valkmusan kansallispuisto:
Huomasin juuri että olen aivan unohtanut tehdä syksyisestä sunnuntaipatikastamme postausta tänne, mutta tässä kuitenkin muutama maistiainen, jotka kuitenkin Instagramiin olen päivittänyt. Valkumusan kansallispuisto sijaitsee siis Kymenlaaksossa ja se edustaa eteläisen Suomen poikkeuksellista suoluontoa. Puistossa on 2,5km pitkospuureitti, jonka varrella on lintutorni ja levähdyspaikka nuotiopaikkoineen ja sinne sopii erinomaisesti lähteä perheen pienimpienkin kanssa. Nuotiopaikalta voi pidentää reittiä ylittämällä vielä suon Moronvuorelle, jonne matkaa n.2km.


Loppukesän sunnuntaiajelu Kiikunlähteelle.

- Kiikunlähde Hollolassa
Tämä turkoosina loistava pieni lampi Hollolassa on varsin uusi tuttavuus minulle ja vasta syksyllä tähän törmäsin vahingossa selaillessani Instagramia. Muutama sata metri lähteeltä on tehty pieni parkkipaikka kävijöille ja hiekkatietä pitkin kävellen saavutaan yleisölle avoimeen kohtaan, jossa tätä luonnonihmettä voi ihmetellä. Koko päivän reissua tästä ei todellakaan saa mutta kivaa sunnuntai tekemistä me ainakin tästä saatiin.


Extempore-veneretki Mustaviiren saareen ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

- Mustaviiren saari (Itäisen Suomenlahden kansallispuisto)
Mustaviiri on saari Pyhtään kunnan merialueella ja se kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Saarelle voi käydä kuka vaan ja sieltä löytyy aallonmurtaja, johon voi kiinnittää veneen, nuotiopaikat, telttailualue, kuivakäymälät sekä luontopolku, jonka varrelta löytyy saaren merkittävimmät nähtävyydet. Saarelta löytyy muun muassa pirunpeltoja, sodan aikaisia rakennelmia, jatulintarhoja, korkeita rantakallioita, Struven ketjun mittauspiste sekä korkea näköalatorni. Saari sijaitsee avomerellä ja sinne mentäessä joutuu ylittämään valtamerilaivojen väylän, joten ihan pikkuruisimmalla veneellä saarelle ei pääse kuin oikein tyynellä säällä (kuten me) mutta jos ei omista venettä saareen pääsee myös ymmärtääkseni joillain vuorovesialuksilla ja venetakseilla Kotkasta. Tämä paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka ja me saimme kulutettua aikaa siellä monta tuntia kävellen saarta ympäri sekä syömällä eväitä.


Upea pyöreäkivinen ja kirkasvetinen ranta Pitkäviiren saarella ja kuva peilityyneltä Suomenlahdelta.

- Pitkäviiren saari (Itäisen Suomenlahden kansallispuisto)
Pitkäviiren saari sijaitsee Mustaviiren saaren vieressä ja se kuulunee myös Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Pitkäviiren saari on autio eikä sieltä löydy laitureita tai nuotiopaikkoja, mutta sen ei kannata antaa häiritä vaan rohkeasti yrittää kivikkoisesta rannikosta huolimatta rantautua. Me rantauduttiin saaren pohjoisrannalle ja käveltiin pienen harjun yli toiselle puolelle. Näkymä oli henkeä salpaava! Saaren eteläinen ranta oli todella kaunis ja täynnä aivan pyöreitä kiviä. Vesikin oli hämmästyttävän kirkasta! En todellakaan tiennyt että Itämeren vesi voi olla noin kirkasta.





- Muinaismuistot ja -jäännökset
Hurahdettiin reilu vuosi sitten etsimään muinaismuistoja. Se innostus vähän laantui siinä syksyn tiimoilla koska sinä syksynä oli niin järjettömästi hirvikärpäsiä ettei metsään juurikaan voinut mennä.  Syksyhän on ehkä kivointa aikaa muuten samoilla metsissä. Mutta kyllä me muutamissa kohteissa ollaan päästy käymään ja parastahan koko jutussa on se että saa olla luonnossa. Meidän esimmäinen muinaisjäännöslöydös on Nöuskärrsmalmenin jatulintarha keskellä metsää ja viime kesänä käytiin Mustaviiren - saarella, josta löytyi jatulintarhojen lisäksi myös Unescon maailmanperintökohde Struven ketjun mittauspiste.


Kauniit auringonlaskut läheisen meren ja järven rannalla.

Talvinen iltaretki kodalle grillailemaan paukkupakkasissa ja iltauintiretki keskikesän helteessä rauhalliselle järven rannalle.

Lovisteininvuoren valloitus. Muutaman tunnin happihyppely metsässä on mitä parasta yhdessä oloa ja kevätpäivästä nauttimista! 


- Lähiseuturetkeily
Me ollaan innostuttu tällaisesta lähiseuturetkeilystä tosi paljon. Se ei vaadi oikeastaan mitään muuta kuin uteliaan mielen ja vähän seikkailun halua ja Google Mapsin. Tarviiko sen edes aina olla sen erikoisempaa? Kauneutta ja täydellistä tunnelmaa voi löytää mistä vaan, jos vain haluaa. Täydellinen kesäillan uinitireissu tai paukkupakkasilla lämmitellään kodassa, syksyllä lähdetään eväspussin kanssa sieneen tai bongailemaa muinaismuistoja. Mikäs sen mukavampaa kuin hyvä seura ja luonto? Läheinen uimarantakin tai veneenlaskupaikkakin näyttää auringonlaskussa aika kivalta, seurasta puhumattakaan. Ei tarvitse lähteä aina kauas löytääkseen jotain hienoa vaan kyllä se lähimetsäkin voi tarjota vaikka millaisia seikkailuja ja on mitä parasta extempore viikonloppu tekemistä!



___________________________________________________________

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday - tempausta, jonka järjestäjina toimivat Travellover, Scimbaco ja Muru Mou.

Instagram Travel Thursday - blogitempausta vietetään aina jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina. Siihen voi osallistua kuka tahansa ja sen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkailuinspiraation ja -tiedon levittämiskanavana.

Postauksen kuvituksena tulee käyttää Instagramissa julkaistuja kuvia.
Blogini löytyy Instagramista nimella Id4hhh.
____________________________________________________________


keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

TRAVEL FEVER: Keväinen päivä Pietarissa


Suuret osaanotot uhreille ja läheisille 03.04.2017 tapahtuneeseen Pietarin metroiskuun!

Kuva lainattu täältä. 

Kuva lainattu täältä.

Kuva lainattu täältä.
Arvatkaas mitä?
Me lähdemme minilomalle keväiseen Pietariin! Metroisku vetää mielen apeaksi ja välillä sitä miettii että mitäs jos sitä sattuisi olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Mutta ei tuollaista julmuutta voi alkaa pelkäämään. Pelkoahan sillä halutaan lietsota. 

Miniloma Pietarissa on tosin ollut jo suunnitelmissa pidemmän aikaa ja mieheni lupasi joululahjaksi viedä minut viisumivapaalle matkalle Pietariin. Risteilyt eivät edelleenkään ole suosikkejani mutta olen valmis hieman joustamaan kun aika on rahaa ja välttyy viisumirumbalta. Itse olen nuorempana käynyt useampaan kertaan Viipurissa mutta tämä olisi ensimmäinen kerta Pietarissa. Mieheni ei Venäjällä ole käynyt ollenkaan. 

Lähdemme siis St. Peter Linen päivä Pietarissa risteilylle, jonka periaate on hieman sama kuin Tukholman ja Visbyn risteilyillä. Eli matkaan lähdetään illalla Helsingistä ja seuraavana aamuna ollaan perillä Pietarissa. Maissa on aikaa päivän verran ja illaksi palataan takaisin laivalle. Seuraavana aamuna ollaan takaisin Helsingissä. 

Pietaria ei pysty koluamaan yhdessä vajaassa päivässä, mutta uskon että pintaraapaisun kyllä saa. Minua kiinnostaa eniten tietysti tunnelma, maisemat ja arkkitehtuuri. Pitää ehdottomasti nähdä Pietarin kanaalit, Talvipalatsi, Iisakinkirkko, Nikolskin kirkko ja Verikirkko. Jotta reissun luonne pysyisi rentona niin paljoa sen enempää ei varmasti ehditä nähdä. 

Tiesittekö että Pietariin voi lähteä 72h kestävälle reissulle ilman viisumia? Meillä ei valitettavasti ollut aikaa niin pitkään lomaan mutta Pietariin voi siis lähteä viettämään 2yön pitkää viikonloppua helposti ilman viisumirumbaa. 

Onkos siellä muita Pietarin kävijöitä? Vinkkejä? :)

maanantai 13. maaliskuuta 2017

SOUVENIRS: Itämeren Amsterdam - Gdansk

Heipat Itämeren Damsita, eli Gdanskista!
Me vietimme siellä ihanan viikonlopun mieheni kanssa ja nyt ollaan taas mukavasti kotona. Viikonloppu meni todella nopeasti ja oli todella antoista mutta harmillisesti tuliaisina toin mukanani jonkinlaisen pöpön, jota nyt yritän kovasti kukistaa hunajalla ja kuumalla juomalla. 

Gdansk on tärkeä satamakaupunki Pohjois-Puolassa ja paikka tunnetaan myös saksalaiselta nimeltä Danzigina.
Gdansk on lyhyen lentomatkan päässä Suomesta sijaitseva kaunis vanha hansakaupunki, jonka näyttävä arkkitehtuuri ja edullinen hintataso sopii erittäin hyvin viikonloppu matkailuun.


Gdanskin halki kulkee Motlawa joki ja joen ranta onkin varmasti Gdanskin kuvatuin alue.

Dluga on Gdanskin vanhan kaupungin pitkä pääkatu, jonka varrella on paljon kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Dluga alkaa Kultaisesta portista ja loppuu Vihreään porttiin. 

Dlugan sivukujilta löytyy myös kaniita taloja ja nähtävää.

Joki ja joenrannalla olevat kauniit talot tuovat mieleeni Amsterdamin. Gdanskia voisikin kutsua minusta Itämeren Amsterdamiksi.

YLEISFIILIS
Fiilikset Gdanskista ovat erittäin positiiviset ja Gdansk sopii meidän mielestä erinomaisesti arjen irtiottopaikaksi ihan extepore matkaksikin. Gdansk on minusta myös Riian kanssa todella potentiaalinen haastaja Tallinnalle. 

Parasta Gdanskissa on ehdottomasti kaunis vanha kaupunki arkkitehtuurineen ja paikka on kuin pieni Itämeren Amsterdam piparkakkutaloineen, johon on helppo tutustua ihan vain kävellen. Me selvisimme tästäkin kaupunkilomasta ilman julkista liikennettä (jos bussia lentoasemalta ei lasketa). Gdanskista löytyy varmasti vanhan kaupungin ulkopuoleltakin vaikka mitä nähtävää ja Gdanskista onkin helppo myös lähteä tutustumaan lähikaupunkeihin Gdyniaan ja Sopotiin esimerkiksi junalla, mutta me keskityimme tällä kertaa kuitenkin vain Gdanskiin ja juurikin Gdanskin vanhan kaupunkiin. 

Suomalaisen näkökulmasta Gdanskiin matkustaminen on myös todella edullista ja Puolan hintataso näkyy niin lennoissa, majoituksessa kuin ruokailuissakin. Me varasimme matkarahaa noin 150€/nenä, joka riitti älyttömän hyvin siihen mihin me sitä tarvittiin eli pääasiassa nähtävyyksiin, ruokailuun ja muutamaan bussilippuun sekä matkamuistoon. Hieman otettiin takkiin siinä kun vaihdettiin eurot sloteiksi lentokentällä (huono kurssi!!), mutta seuralaisesta en tiedä mutta minulta taisi jäädä jopa 50€ matkakassasta ylimääräistä. Eli maltillisella rahankäytöllä kohteessa pärjää mainiosti.

Maaliskuun alku osoittautui hyväksi matkustusajankohdaksi. Sää oli lauantai-iltapäivän kunnollista sadekuuroa lukuunottoamatta todella mieluisa; kuiva ja puoli pilvinen n. +8 astetta ja tuulikin oli maltillinen, mikä teki kaupunkiin tutustumisesta todella mukavaa. Sesonkiaikojen ulkopuolella matkustaessa nähtävyyksilläkään ei ollut sen suurempaa tunkua tai jonotusta. 


Gdansk tuhoutui 90% toisessa maailman sodassa mutta se on restauroitu ja jälleenrakennettu pikkutarkasti lähes tulkoon entiselleen. Dlugan alue on yksi lähes täydellisesti uudelleen rakennettu samanlaiseksi kuin se oli ennen maailman sotaa.

Näkymä Arkeologisen museon näköalatornista.

Kuva on otettu Mariankirkon tornista. Mariankirkko on maailman suurin tiileistä muurattu kirkko ja sen torni kohoaa jopa 85m korkeuteen. Sen rakennustyöt aloitettiin 1343 ja sen rakentaminen kesti 160vuotta. Kirkkoon mahtuu 25000 ihmistä viettämään jumalanpalvelusta.

Tyytyväiset ilmeet kun takana on yli 400 rappusta ja korkeutta alla noin 85m.


Stary Zuraw nosturi on Gdanskin ehkä tunnusomainen nähtävyys ja onhan se todella näyttävä. Nosturi on keskiajalta ja ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1363. Nosturilla purettiin hansakauppiaiden laivoja ja sen käyttövoimana käytettiin oravanpyöriä, joita orjat polkivat. Stary Zurawia pidetään maailman vanhimpana toimintakuntoisena nosturina ja nykyään sen koneisto on rekonstruoitu. Nosturista löytyy myös museo, johon voi tutustua.

Hotel Medusa

LENNOT JA MAJOITUS
Me lensimme Gdanskiin Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä mutta Gdanskiin pystyy myös lentämään myös Turusta hyvinki edullisin hinnoin mutta minä käytin hyväkseni Finnairin matkamessutarjouksen ja Finnair Plus - asiakkuusedut niin lennotkin jäivät Helsingistä vain maksamaan n. 100€/nenä. Lentomme Gdanskiinn lähti perjantai aamuna puoli yhdeksän aikaan ja paluulento Suomeen lähti sunnuntai-aamuna kello kymmenen. Molemmat lennot operoi Norra, johon olin tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt lentojen sujuvuudesta ja palvelusta. Lennoilla tarjottiin ilmaiseksi kahvia ja mehua, mikä minusta kuuluu ehdottomasti mukavaan lentoon.

 Gdanskin lentokentältä suuntasimme keskustaan bussilla 210. Kentällä oli oikeiden pysäkkien löytäminen tehty todella helpoksi opastamalla seuraamaan tietyn värisiä viivoja lattiassa ja kadulla. Bussiliput ostettiin kuljettajalta mutta ne olisi ymmärtääkseni pystynyt ostamaan myös lippuautomaatista pysäkiltä. Tärkintä on kuitenkin muistaa että julkisenliikenteen liput Puolassa pitää leimata bussin sisällä olevassa laitteessa tai ennen junaan astumista asemalaiturilla olevissa laitteissa, muuten liput eivät ole voimassa! Tällainen surullinen tapahtuma koettiin kotimatkalla bussissa kun tarkastaja tarkasti eräiden suomalaisten liput, joita he eivät olleet leimanneet! 

Majoitukseksemme valikoitui Tripadvisorin hyvien arvostelujen, hinnan ja luokituksen mukaan tällä lomalla Medusa Hotel, joka sijaitsi pääkadun varrella mutta Motlawa joen itäpuolella. Hotelli kustansi meiltä kahdelta yöltä yhteensä vain 105€, mikä tuntui todella edulliselta. Aluksi hotellia varatessa hieman emmin että voiko halpa olla myös hyvä mutta pelot olivat turhia. Hotelli henkilökunta olivat todella palveluhalukkaita ja mukavia. Hotellin sijainti oli aivan loistava ja Dluga targ (toriaukio) oli ihan vain parin minuutin kävelymatkan päässä. Medusa Hotel on pieni ja nähtävästi aika uusi hotelli ja lähiaikoina remontoitu. Sisustus oli kaunis, moderni ja tummanpuhuva, josta tykättiin todella paljon. Huone oli aika pieni mutta tällaiselle viikonloppu reissulle ei sitä tarvitse niin suurta tilaa kun matkatavaroinakin mukana kulki vain reppu. Hotellin aamupala oli ehkä hieman suppea ja siinä olisi parantamisen varaa, mutta ymmärrän kuitenkin että pienellä hotellilla, jolla on ehkä noin 15 huonetta ei ole samanlaista resurssia kuin suuremmilla hotelliketjuilla mutta kyllä tuolla aamupalalla vatsan sai täytettyä ja kyllä sieltä varmasi kaikille olisi jotain purtavaa löytynyt. Nykyaikana tärkeä on myös ilmainen Wifi, joka tässä hotellissa toimi todella moitteettomasti.




Gdanskin tunnetun Neptunus-suihkulähteen parodia seinällä?

Vanha lady ja uutta taidetta.

TEKEMISTÄ
Tämä meidän Gdanskin reissu tuli aika nopeasti niin ihan perusteellisesti ei oltu ennen matkaa ehditty tutustumaan kaupungin tarjontaan mutta kyllä tekemistä riitti kuitenkin koko ajalle. Me keskitymme yleensä matkoilla erilaisiin paikkoihin, näköaloihin ja nähtävyyksiin sekä ruokailu vaihtoehtoihin eikä niinkään esimerkiksi shoppailumahdollisuuksiin.

Meidän toteutuneisiin suunnitelmiin kuului siis ensinäkin ihailla paikan arkkitehtuuria ja nähdä muun muassa kaikista postikortista tuttu Zuraw - nosturi Motlawa joen rannalla ja kiivetä yli 400 rappusta noin 85m korkeuteen Mariankirkon torniin. Olisin halunnut myös joen rannalla sijaitsevaan maailmanpyörään, mutta se oli valitettavasti suljettuna huollon/korjauksen takia enkä ole varma onko se talvisin edes käytössä. 

Perjantain käytimme hyväksi kävelemällä ympäriä Gdanskia ja ihailemalla niitä kaikki ihania katuja, kujia ja niitä ihania piparkakkutaloja. Lauantaina keskityimme suurimmaksi osaksi tutustumaan nähtävyyksiin. Ensimmäisenä otettiin haasteeksi kivuta maailman isoimman tiilikirkon Mariankirkon torniin, jonne pääsi muistaakseni 15zl (3,5€)/nenä pääsymaksulla. Olin lukenut Mariankirkon tornista todella paljon kaikenlaisia juttuja, joten sen ahtaat kierre rappukäytävät, avarat kellotornin rappuset, soimaan alkavat kellot ja tietysti kunnon kestäminen pelottivat ja jännittivät niin paljon jo etukäteen että teki melkein pahaa, mutta onneksemme kokemus ei ollutkaan niin paha mitä oli kuviteltu. Turisteja oli aika vähän liikkeellä niin torniin pystyi kiivetä omaan tahtiin, varsinkin kierreportaissa oli mukavaa kun ei ollut paljoa muuta porukkaa. Vaikka en ahtaanpaikankammoinen olekkaan kovin herkästi oli kuitenkin paljon helpompaa kävellä niissä kun ei ollut ketään edessä eikä takana. Pahin osuus minusta tuossa oli tulla alas kierreportaissa. Suosittelen kuitenkin torniin kapuamista kaikille, koska näköalat ovat huikeat ja tulee siinä samalla päivän jalkatreenikin tehytä! :D

Mariankirkon jalkatreenin jälkeen tehtiin sitten palauttava jalkatreeni Meripihka- ja Kidutusmuseossa, joka sijaitsi vanhassa vankilassa ja ainakin 4 eri kerroksissa, eli rapputreeni jatkui. Meripihka- ja Kidutusmuseoon pääsi tutustumaan 12zl (n.3€)/nenä pääsymaksusta. Meripihkamuseo ei sinäänsä kiinnostanut meitä kovinkaan paljon mutta kierrettiin ja katsottiin sekin tietysti kun siitä kerran maksettiin ja olihan siellä paljon mielenkiintoista tietoa. Kidutusmuseo kiinnosti enemmän mutta hieman petyttiin siihen että siellä oli aika vähän infoa kuitenkin loppu peleissä. Olisimme toivoneet enemmän luetteavaa. Lavastukset ja vanhat välineet olivat kuitenkin karmivia ja vanhoihin selleihin oli asennettu kaiuttimet, joista kuului karmivia huutoja elävöittämään museokokemusta. 

Viimeisenä tutustuttiin sitten Arkeologiseen museoon, koska selvittelimme että näyttely on lauantaisin ilmainen ja siellä pääsisi myös näköalatorniin. Museo oli todella kattava eri maiden arkeologisia löytöjä ja kiinnostavinta minusta oli arkeologisissa kaivauksissa ihmisten jäänteet, joista on voitu päätellä että heillä on ollut sairauksia tai heillä on ollut hoitamaton kallomurtuma jne. Näköalatorni ei kuitenkaan kuulunut aulahenkilökunnan mukaan ilmaiseen museokierrokseen vaan siitä jouduimme maksamaan 5zl/nenä mikä ei tosin ei ole suuri summa, vastaa noin reilua 1€. Se että saatiin sitten päivän kolmas jalkatreeni muutaman sadan kierrerappusen kanssa niin näköala oli kyllä taas huikea ja varsikin Motlawa joki näkyi täältä hyvin.

Gdansk on Pommerin voivodikunnan pääkaupunki ja Puolan kuudenneksi suurin kaupunki. Gdanskissa asuu noin 460000 asukasta.


RUOKAILU
Tälläkin matkalla me turvauduimme Tripadvisorin tarjontaan ja ruokailtiinkin ensimmäisenä iltana hyväksi arvostetussa La Famiglia italialaisravintolassa. Lauantaina puolestaan nautimme ruuan Orginal Burger - nimisessä ravintolassa. Perjantain lounaan söimme Bistro - nimisessä paikassa, jossa maistelimme paikallisia pierogieja (dumplings) ja lauantaina kävimme Browar Piwna - nimisessä paikassa missä mies maisteli heidän omia oluitaan. Lauantai-iltana meidän oli tarkoitus mennä myös Pijalnia Wodki I Piwa - nimiseen kuppilaan, josta kaikki juomat olisi saannut eurolla, mutta paikka on ilmeisesti hyvin suosittu myös paikallisten kesken, joten mukaan me ei mahduttu tällä kertaa.





Aikaisin sunnuntai-aamuna Dluga-katu nukkui vielä.

VINKKEJÄ
- Lentokentältä - Keskustaan:
Edullisinta on ehdottomasti käyttää julkista liikennettä ja hypätä lentokentällä bussiin numerolla 210 ja jäädä pois rautatieaseman pysäkillä ( Dwoezec Glowny) tai niin kuin me jäätiin seuraavalla pysäkillä (Brama Wyzynna), joka sijaitsee ihan Dluga-pääkadun päässä lähellä Golden Gate-porttia. Bussissa oli näyttö, josta näki kätevästi pysäkkien nimet. Kertalippu maksoi 3,8zl ja lippu tulee muistaa leimata bussin automaatissa heti, muuten lippu ei ole voimassa! Lippuja voi myös ostaa automaatista monta kerralla ja käyttää niitä sitten myöhemmin.

- Rahanvaihto
Rahanvaihto kannattaa ehdottomasti hoitaa ottamalla suoraan automaatista! Me teimme sen virheen että otimme käteistä ulos Suomessa ja vaihdoimme ne Gdanskin lentokentällä. Suuri virhe ja menetimme siinä montä kymppiä. Naurettiin miehen kanssa että aina matkalla pitää tehdä joku moka! Yleensä ollaan siis aina otettu suoraan ulos käteistä automaatista mutta nytten meille tapahtui joku suuri vinksahdus päässä. Otin itse kaupungissa lisää rahaa ulos tavallisesta automaatista ja kurssi oli huomattavasti parempi. 

- Mariankirkko
Kiipeäminen Mariankirkon torniin oli kyllä yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista koko reissussa, joten en voi olla muuta kuin suosittelemasta! Ainakin sen voi ottaa itselleen haasteena. Fiilis sen jälkeen oli ainakin todella mahtava! 

- Arkeologisen museon torni
Jos jostain syystä et kaikesta huolimatta halua mennä Mariankirkon torniin, hyvä vaihtoehto on kiivetä Arkeologisen museon torniin. Torniin kiivetään normaaleja kierrerappusia pitkin ja rappusia oli ehkä noin 100 jos edes sitäkään. Vaivattomampi vaihtoehto niille jotka haluavat korkealle katsomaan näköaloja. Arkeologisen museon aukioloajat olivat aika erikoisia, mutta kannattaa suunnata sinne siis lauantaisin, jolloin museokierros on ilmainen ja näköalatorniinkin pääsi noin eurolla.