sunnuntai 7. toukokuuta 2017

OMAN ELÄMÄN INDIANA JONES: Keväinen Strömforsin ruukki

"Kolmen kyttyrän talo", jossa toimii nykyään Strömfors Bed and Bistro
Ruotsinpyhtään kirkko


 

Ravintola Ruukin Mylly

Palotorni

Skillat, Lemmensilta ja Sahanmäki

Yläpajassa seppä takoo edelleen rautaa.

"Lutikkalinnaksi" ymmärtääkseni kutsuttiin tätä ainakin isovanhempieni aikana mutta Armonlinna vissiin oikealta nimeltään.

Ruotsinpyhtään ehkä kuvatuin kohde - tunnusomainen Palotorni ja Armonlinna joen vieressä.



Monet ehkä tietävät Fiskarsin ja Billnäsin Ruukit, mutta oletteko kuulleet Ruotsinpyhtään Ruukki alueesta? Ehkä joillekkin alue on tuttu 80-luvun TV-sarjasta Vihreän kullan maa, joka pääosin kuvattiin juurikin Ruotsinpyhtäällä - anyone? :D 

Jos ette, niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan koska alue on todella kaunis ja varsinkin kesällä alueelta löytyy paljon tekemistä; käsityöläispuoteja, Tallinvintin näyttelyt, kesäteatteria, pajamuseo ja opastettuja kierroksia. Alueelta löytyy myös muutama ravintola ja kahvila, kyläkauppa ja majoitusmahdollisuuksia - eli kaikki ainekset rentoon kesäpäivään. Olen todella iloinen että alue on selvästi piristynyt muutaman vuoden sisällä huimasti ja monet yrittäjät ovat nähneet siellä markkinaraon. Tätä nykyä alueella toimii muun muassa Strömfors Outdoor, joka tarjoaa erilaisia aktiviteetteja mm. carting ajoa, koiraharrastus mahdollisuuksia, kiipeilyä ja sup-lautailua. Alueella järjestetään myös joka kesä erilaisia tapahtumia, muun muassa Ruukki Picnic -harrasteajoneuvotapahtuma, Rootsinpyhtää Blue Grass- ja Roots' n Boots -festarit sekä Vespa safareita. Aivan Ruukki-alueen keskustasta lähtee suosittu 8km pituinen Kukuljärven-retkeilyreitti, jonka kaikki luontoystävät pitävät ehdottomasti kokea. Reitti kulkee esimerkisi Huuhkajanvuorelle, jossa toimi vielä 1990-luvulla hiihtokeskus, jossa varsinkin kulta-aikoina 80-luvulla järjestettiin ahkerasti SM-kisoja. Valitettavasti nykyään Huuhkajanvuori on rappioitunut mutta pienen häivähdyksen vilkkaasta hiihtokeskuksesta voi siellä vielä nähdä.

Mutta mikä ihmeen Ruotsinpyhtään Ruukki?
Strömforsin Ruukki, kuten sitä myös kutsutaan, sijaitsee siis entisen Itä-Uudenmaan maakunnassa n.105km Helsingistä itään ja se on tätä nykyä osa Loviisan kuntaa. Ruotsinpyhtään alue oli alkujaan osa keskiaikaista Pyhtään pitäjää mutta Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin raja vedettiin Kymijoen läntisimpää haaraan ja näin ollen Pyhtään itäinen puoli jäi Venäjän haltuun ja läntinen puoli Ruotsille -  mistä myös nimitys Ruotsinpyhtää tulee. Minulle alue on erityisen tuttu koska se kuuluu lapsuuden kuin myös nuoruuden maisemiin. Ei sitä ole nuorempana osannut arvostaa mutta nykyään olen hyvinkin viehättynyt paikasta ja vahvoista sukujuurista alueella. Onhan se vaan todella hauskaa ajatella että näillä kujilla olen niin minä kuin vanhempani ja isovanhempani ja heidänkin vanhemmat joskus kulkeneet ja osa ollut jopa töissä pajoilla ja sahoilla. 

Vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan vuonna 1695. Sijainti Kymijoen läntisimmän haaran varrella oli mitä parhain; käyttövoiman antavien koskien vesivoima oli runsas kaikkina vuodenaikoina, lisäksi läheisyydessä sijaitsivat laajat metsäalueet. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin ruukin omistivat Anders Nohrstöm ja Jacob Forsell ja he perustivat paikalle manufaktuuripajan, sahan sekä myllyn. Ruukki säilyi aateloidun af Forsellesin suvun hallussa vuoteen 1876 asti ja Ruukin nykyinen ilme on peräisin leskiruova Virginia af Forsellesin ajalta, joka hallitsi ruukkia rautaisella otteella ja ajoi sen etuja lähes 60 vuotta kuolemaansa asti.

Suomessa on tiettävästi ollut ainakin 134 ruukkia ja Strömforsin Ruukki on yksi maamme vanhimmista ja se on aina ollut jonkinlainen monitoimiyritys. Siellä on toiminut rautaruukin, sahan ja myllyn lisäksi myös panimo viinanpolttimoineen, krouvi ja tiilitehdas. Lisäksi on harjoitettu maa-, metsä- ja puutarhataloutta ja miilunpolttoa. Strömforsin Ruukkialueelta löytyy myös Suomen ainoa jäljellä oleva savitalo, Krouvinmäen talo. Ruotsinpyhtää jäi ilman kirkkoa Turun rauhassa 1743, joten tällöin alettiin tietenkin rakentamaan Ruotsinpyhtäälle omaa kirkkoa. Kirkko valmistui vuona 1772. Historiansa aikana kirkko on kuitenkin ehtinyt kerran palaa mutta sittemmin se rakennettiin uudelleen samaan paikkaan, jolloin kirkko sai uuden nykyisen muotonsa. Erikoinen kahdeksan kulmainen ristikirkko on melko harvinainen täällä Suomessa. Kirkko on myös tunnettu harvinaislaatuisesta alttaritaulustaan.

Vuonna 1886 Strömforsin ruukki siirtyi kauppaneuvos Antti Ahlström omistukseen ja hän panosti erityisesti ruukin sahatoiminnan kehittämiseen. Vuonna 1947 A.Ahlström Oy perusti ruukkiin muovi- ja sähkötarviketehtaan ja samoihin aikoihin rautaruukkipajat lopettivat yli 250 vuotta kestäneen toimintansa alueella. Menetelmien käytyä vanhanaikaisiksi myös sahatoiminta lakkautettiin 1950-luvulla. Vuonna 1969 vahvistettiin Ruotsinpyhtään ruukkialueelle suojelukaava, joka on Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava. Alue ja rakennukset ovat Museoviraston suojeluksessa.

Nykyään alue elää siis suurimmaksi osaksi matkailusta ja turismista ja onneksi alueelle on löytynyt innokaita uusia yrittäjiä ja elämä vuosisataisessa ympäristössä jatkuu uusilla innovatiivisilla ideoilla ja tietenkin vanhoja käsityöläisperinteita kunnioittaen, mikä minusta juuri luo aivan erityisen tunnelman koko alueelle.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti